Sunnuntai. Fiiliskin sen mukainen. S lähti juuri kotiin. Minun täytyi saada aikaa omille ajatuksilleni. Enää en mieti, toiminko liian nopeaa. En ajattele, että kyse on laastarista. Kysymysmerkit koskevat nyt sitä, onko S sellainen ihminen, kenen kanssa tahtoisin elämäni jakaa. En tiedä, haluanko antaa itseni ihastua enempää. Jos sitten kuitenkin käy niin, että huomaan kaiken olevan.. väärin. Sitten kun ihastuminen on syvempää, irroittautuminen muuttuu ainakin sata kertaa vaikeammaksi. Silloin kun kaikki on hyvin, niin kaikki todella on hyvin. Niinä hetkinä en epäröi hetkeäkään valintojani. Niinä hetkinä hymyilen, olen onnellinen.
Toisaalta voisin sanoa nyt heiheit, niistä järkiperäisistä syistä. Toisaalta se on asia, jota viimeiseksi kaipaan. Sydän sanoo, ettei vielä ole aika irroittaa.
Toisaalta olen päättänyt, että tietyt asiat eivät ole sellaisia, joita tahdon osaksi elämääni edes toisen ihmisen kautta. Silti olen tässä edelleen. Minulle sanotaan, että asiat laitetaan tärkeysjärjestykseen. Ja että mie olen siellä listan kärjessä.
Toisaalta. Kaikki tämä on edelleen niin alussa, ettei isoja päätöksiä vielä tarvitsekaan tehdä. Mutta toisaalta se on juuri se syy, miksi päätös ehkä kannattaisi tehdä. Kaikki tämä on edelleen niin alussa, että tunteet eivät ole päässee kasvamaan kovinkaan suuriksi.
Jos nyt lähden, tulen kaipaamaan tuota poikaa kovasti.
Ehkä saan ajatuksilleni jotain järjestystä. Ehkä aika yksin auttaa minut näkemään selvemmin. Ehkä tämä tosiaan on kaiken arvoista. Ehkä vain paisuttelen asioita turhan takia. Ehkä olen varuillani syystä. Ehkä..
Helpompaa on kelluu vaan ja antaa virran kuljettaa
antaa sen tuudittaa ja nukahtaa ei taistella vastaan
(Irina: Julian totuudet)
antaa sen tuudittaa ja nukahtaa ei taistella vastaan
(Irina: Julian totuudet)
Toisaalta voisin sanoa nyt heiheit, niistä järkiperäisistä syistä. Toisaalta se on asia, jota viimeiseksi kaipaan. Sydän sanoo, ettei vielä ole aika irroittaa.
Toisaalta olen päättänyt, että tietyt asiat eivät ole sellaisia, joita tahdon osaksi elämääni edes toisen ihmisen kautta. Silti olen tässä edelleen. Minulle sanotaan, että asiat laitetaan tärkeysjärjestykseen. Ja että mie olen siellä listan kärjessä.
Toisaalta. Kaikki tämä on edelleen niin alussa, ettei isoja päätöksiä vielä tarvitsekaan tehdä. Mutta toisaalta se on juuri se syy, miksi päätös ehkä kannattaisi tehdä. Kaikki tämä on edelleen niin alussa, että tunteet eivät ole päässee kasvamaan kovinkaan suuriksi.
Jos nyt lähden, tulen kaipaamaan tuota poikaa kovasti.
Ehkä saan ajatuksilleni jotain järjestystä. Ehkä aika yksin auttaa minut näkemään selvemmin. Ehkä tämä tosiaan on kaiken arvoista. Ehkä vain paisuttelen asioita turhan takia. Ehkä olen varuillani syystä. Ehkä..
Vietä joskus aikaa yksin.
5 comments:
Misa... Jos osaisin ja voisin niin hienon ja kauniin neuvon antaisin, vaan kun en osaa eikä niin ehkä tarkoituskaan. Etäisyyden ottaminen ja itsekseen olo on hyvä ajatus, joskus asiat näkee selvemmin hiukan kauempaa.
*iiiiso rutistus*
Joskus on hyvä ihan vain seurata tunteitaan ja kuunnella sydäntään. Siihen pystyy, kun antaa aikaa itselleen ja on itsekseen. Ei tässä maailmassa ole kiire mihinkään, ei millään ratkaisuillakaan ole kiire...
*hali*
-junika-
"Ei sun tarvi tehdä päätöstä tänään." Se oli ehkä kaunein lohdutus kaverilta, kun ero E:n kanssa tuli ja mä hätäilin elämääni eteenpäin. Sanon sen nyt sulle, Misa.
Viimeksi viime viikolla oli takapakkipäiviä, mutta ne kuuluvat asiaan. Perjantaina pystyin jo toteamaan, että mun elämä on ihanaa just nyt (sanoin sen ilman sarkastista mutristelua).
Silti...ikävä on ihmisen luo. Mutta toisaalta..en kyllä jaksaisi vielä seurustella muun kuin itseni kanssa iltaisin ;)
Hei Misa pitkästä aikaa! On ollut kovin kova ikävä tänne sinun maillesi ja nyt vihdoin sain vierailuun tarvittavan hetken :)
Ihana kuulla, että olet löytänyt uuden. Olen iloinen puolestasi! Älä kuitenkaan lähde nyt hannailemaan tai perääntymään. Niin kuin Meryl sanoi ei sun tarvi nyt päätöksiä tehdä. Anna virran viedä mukanaan ja katso mitä seuraavan mutkan takana on :) Vaikeaa on varmasti luottaa, mutta joskus sitä vain on pyyhkäistävä pöytä puhtaaksi vanhoista murusista!
Halein,
Laurelin
Tiuku.
Mie tiiän, että antaisit. Jokainen sana tuo kuitenkin parempaa mieltä, oli ne neuvoja tai ei. On ihanaa tietää, että olet siellä taustalla tukemassa :) Asioihin saa tosiaan monesti parempaa tarttumapintaa, kun menee itse hetkeksi vähän kauemmaksi..
Ja sähköpostia, sitä on tulossa toivottavasti pian!
*Rutistus!*
Junika.
Kun sen itsekin muistaisi, ettei tosiaan ole kiirettä minnekään. Välillä sen näkee niin selvästi - että asioiden on annettava mennä omalla painollaan - nimenomaan silloin, kun ottaa sitä omaa aikaa. Se ei saisi unohtua. Pysähtyä välillä ja sanoa: "Mie tarvisin vähän omaa aikaa."
*haleja!*
Meryl.
Kiitos kun sanoit. Mie koitan pitää tuon mielessä. Minun ei tosiaan tarvitse tehdä päätöstä tänään. Eikä edes huomenna.
Ihanaa, että pystyt sanomaan (ilman mutristeluja :)), että sinun elämä on ihanaa just nyt. Olen iloinen sinun puolesta!
Noita takapakkipäiviä tulee, vaikka olisi miten hyvä olla. Joskus muistot vain valtaa mielen, ja sitä väkisinkin kaipaa sitä, mitä ei enää ole..
Oma seura se sitä parasta seuraa on :)
Laurelin.
Ihana nähdä sinuakin :)!
"..joskus sitä vain on pyyhkäistävä pöytä puhtaaksi vanhoista murusista!" Niin se on. Kiitos, kun muistutit minua :) Ihan totta. Sitä välillä on niin jumissa omissa ajatuksissaan, ettei enää näe selkeästi. Vain ihmettelee ja on niin kummissaan, ettei edes muista, että pöytä pitäisi tosiaan välillä puhdistaakin :)
*hali*
Post a Comment