Saturday, February 24, 2007

Kuolee Hiljaa

Se oli vain liekki mustimmassa yössä
kosketus hengityksen kaltainen
niinkuin uni jonka joskus on tultava loppuun
valkoinen hiutale joka suli pois

Kuinka virtaavaa voisi aikaa jarruttaa
nyt kun tunti viimeinen kelloon kääntyy
Meidän liekkimme jolle hengen annoimme
jota kauan vaalittiin kuolee hiljaa

Sinua katson kauemmin kuin koskaan
syvemmälle kuin koskaan aiemmin
kävelet kanssani tumman virran rantaan
annamme kuljettaa sen meidät pois

(Irina ja Toni)

4 comments:

Anonymous said...

Tämä on muuten niin kaunis biisi ettei tosikaan :) Ja jotenkin jäänyt pienelle huomiolle, ihan turhaan!

Kody said...

Kaunis kyllä! Taas se tuossa taustalla soi :) Jotenkin niin kaunis, koskettava ja herkkä. Ihana.

Anonymous said...

Irina..näinä aikoina tosi suosittu omassakin soittimessani.

Kody said...

Meryl.
Niin se elämäntilanne ja musiikkimaku kulkee käsikädessä. En tiedä, oonko ehkä jo aiemmin maininnutkin?, mutta minunkaan soittimesta ei Irinaa aiemmin löytynyt. Nyt, löytyy ja usein :)