Pienistä asioista huolimatta..

Yksin kotona. Omaa aikaa koneella. Sitä ei huomannutkaan, miten tällaista kaipaa. Pitäisi jo lähteä, mutten ihan vielä malta. Pian kuitenkin haen pyörän varastosta, ja kuljetan sen kohti vanhan ystävän kotia. Mukavaa, kun löydetään toisemme taas.

Kuuntelen kitaranrämpytystä ja kauniita ääniä. Lifehouse - Teitur - Stella. Pyörivät soittimessa loputtomiin. En kyllästy vielä, vaan nautin jokaisesta biisistä. Ja on yllättävän helppoa kuunnella sellaisiakin biisejä, joihin K vahvasti liittyy. Joskus tosin painan päälle seuraavan biisin. Sillä en tahdo ottaa selville, tulenko sittenkin pahalle mielelle.

Olen taas päästänyt herra Nikotiinin hallitsemaan elämääni. Ikäväikävä hra N. Typerätyperä nti M. Se lopettaminen silloin aikanaan oli Maailman Kamalin prosessi. Itkua ja kiukkua. Pahaa mieltä ja fyysistä pahoinvointia. Ja tässä sitä ollaan. Parveke on kovassa käytössä. Ja mie kun vannoin, etten ala enää ikinä polttamaan! Jokainen päivä päättyy päätökseen, jossa tupakkaa ei enää huomenna polteta. Aamulla kuitenkin siirryn pakkaseen saastuttamaan keuhkojani.

Keskiviikkona J sai houkuteltua baariin. Olin jo tehnyt päätöksen. Sen, jossa laitetaan asialle piste, ja päätetään jäädä kotiin viettämään aikaan. En ilmeisesti ole kovin hyvä pitämään päätöksiäni. Ja myönnettäköön, että oli mukava lähteä. J:n kanssa ei olla edes nähty moneen kuukauteen. Saati sitten käyty baarissa - siitä on kulunut jo yli kaksi vuotta! Joten sallittakoon minulle pieni omantunnon helpotus. Enhän mie muuten ois lähtenyt. Baarissa näkyi tuttu olemus - K siellä pitämässä hauskaa. En käynyt edes sanomassa heitä. Käännyin poispäin, jos tutut kasvot meinasivat tulla liian lähelle ja nähdä minut. Itse olisin sen hyvin voinut tehdä. Mutta K viimeisen baarireissun jälkeen toivoi, ettei yhteyttä enää pidettäisi. Ainakaan alkoholin käytön aikoihin. Olin siis ystävällinen ja tahdoin tehdä K:n baareilusta (ja olosta yleensäkin) mahdollisimman mukavan, enkä pilata hänen iltaansa.

Lisäksi sain sähköpostilla kuvan. Kuvan minusta. Sen, jonka K otti edelliskerralla kun nähtiin. Mukana teksti - näytät niin iloiselta ja ihanalta, että melkein harmittaa. Nuo sanat tuntuvat sydämessä, särkevät siellä. Sillä en tahtoisi K:n tuntevan tuollaisia asioita. Vaikka pelko voi hyvinkin olla aiheeton, se tulee silti. Eihän K enää kaipaa minua noin paljon? En tahdo, että K:n on paha olla. Vaikka hän itse on päätöksensä tehnyt, tunnen silti pahaa oloa hänen pahasta olostaan. Tahtoisin K:lle vain kaikkea hyvää. Ja ilmeisesti minun kanssa ajan viettäminen ei sitä kaikkea hyvää tuo..

Ainakin hetkeksi annan itselleni mahdollisuuden elää hetkessä. Olla pohtimatta liikaa. On hyvä olla.

Seuraa kolmea ohjetta: Kunnioita itseäsi, kunnioita muita ihmisiä ja
ole vastuussa kaikista toimistasi.