Monday, July 2, 2007

Seve, seven, seven..


Seiskameemi, joka blogeissa kiertää.. Here I come :) Jokainen, joka lukee, saa mielellään tehdä oman seiskansa, näitä mie nimittäin tykkään lukea. On kivaa huomata, että "Hei, miekin oon tuollainen!" :)

1.) Olen viimeiseen asti ihmisistä hyvää ajatteleva. En tahdo kenellekään mitään pahaa - yleensä minua voi kohdella melkein millä tavalla tahansa, ja mie vain jaksan yrittää. En pidä tästä piirteestä itsessäni. Minun ylitse on ihan liian helppoa kävellä. Niinkuin ehkä voi näistä minun ja S:n suhdekiemuroistakin päätellä. Toinen ihminen, ketä aika monen mielestä ilmeisesti periaatteessa-pitäisi-vihata, on K. Mutta en mie tunne mitään vihaa sitä kohtaan. Tekisikö se sitten minun elämästä jotenkin helpompaa? Vem vet. Epäilen vahvasti. Mutta sitten jos mie Tosissaan olen saanut kokea jotain paskaa jonkun ihmisen taholta, niin tulee se stoppi tännekin. On yksi ihminen tässä maailmassa, kenen kanssa en ikimaailmassa enää tahdo vaihtaa edes yhtä sanaa taikka katsetta. Pelkkä ihmisen ajattelu saa minut.. noh, vihaamaan. I hope we'll never ever meet again.

2.) Rakastan pyöräilyä, rakastan ajaa hirmuisen kovaa. Olen onneni kukkuloilla, kun sain uuden pyörän! Tänään ensimmäistä kertaa pyöräilin töihin, reilut yhdeksän kilometriä suuntaansa, ja nautin joka hetkestä. Kesä on ihanaa aikaa tämänkin vuoksi. Vaikka myönnettäköön - ei ollut kovinkaan kivaa, kun kotiin päästyä oli silmät, hiiukset ja suu täynnä niitä pirun pikkuötököitä, joita parvissa liikkuu. Yh! Talvella kuitenkin pyöräily on kaikkea muuta kuin kivaa. Vain ja ainoastaan pakon edessä hyppään pyörän selkään liukastelemaan.

3.) Pelkään melko helposti. Pimeällä minua kauhistuttaa liikkua yksin. Kun ympärillä on tyhjää, suhtaudun epäilevästi jokaiseen vastaantulevaan miespuoliseen. En tiedä, pitäisikö niitä ihmisiä katsoa silmiin vaiko ei - kumpi vaikuttaisi normaalimmalta sen vastaantulijan silmissä? Välillä vainoharhaisuus valtaa minut ihan kokonaan, ja kotonakin pälyilen ympärilleni typeränä. Etenkin suihkussa ollessani tätä on havaittavissa. Samoin, kun menen ensimmäistä kertaa kotiin tulon jälkeen vessaan, on minun tarkistettava sauna ja suihkuverhon taus. Ettei siellä vain ketään olisi. Naurettavaa, mutta sillä hetkellä niin todellista.

4.) Olen mahdoton huolehtimaan. Jos en tiedä, missä joku rakas ihminen on, eikä tämä vastaa puhelimeen, hätäännyn helposti. Ettei vain mitään kamalaa olisi sattunut. Pelkään pahinta niin kauan, että asian oikea laita selviää. Taitaa olla äipältä perittyä..

5.) Katson aina ensimmäiseksi uuden ihmisen tavattuani, onko hänellä sormusta. Kyse ei ole mistään sellaisesta, että tarkistaisin suloisten poikien saatavillaoloa :), vaan teen tätä ihan jokaisen ihmisen kanssa. Nainen tai mies, vanha tai nuori. Multa on turha tulla kysymään, minkä väriset silmät jollain ihmisellä on (tiedän ainoastaan mulle Todella Läheisten Ihmisten silmien värin). Mutta jos tahdot tietää, onko jollain ihmisellä sormus vasemmassa nimettömässään, niin tiedät kenen puoleen kääntyä.

6.) Mulla on hyvä itsetunto. En ole mikään omaa napaa tuijottava, sillä tavalla itsekeskeinen tai mitään. Mutta vaikeuksien myötä olen oikeasti huomannut, että minua on todellakin siunattu sellaisella itsetunnolla, jonka kanssa on hyvä olla. Harvemmin oletan automaattisesti, että olen viallinen tai huono ihminen. En väitä, ettei minussa vikoja olisi. On kyllä! Mutta uskoisin, että terveellä tavalla tiedän, milloin vika on minussa ja milloin ei, enkä ota siinä mielessä turhaa paskaa niskaani.

7.) En seliväisi ilman nauhoittavia vermeitä. VHS on nyt vaihtunut tallentavaan digiboksiin, ja man, could this be any easier :D? Olen koukuttanut itseni helpon tallennuksen vuoksi uusiinkin sarjoihin (Näin kävi, kun K:n kanssa hankittiin tallentava boksi. Pelkällä vhs:llä en jaksanut nauhoittaa ollenkaan niin paljoa, vaan se kaikki jäi ihan minimiin. Nyt taas - tositeeveetä boksin täydeltä.), sellaisiin, joita ei varmasti muuten tulisi katsottua. On ihanaa, kun ei tarvitse olla television orja, mutta tällaisina yön tunteina katsottavaa löytyy laidasta laitaan. Tämä tyttö lähtee nyt Unelmien poikamiehen matkaan. Vi ses :)

5 comments:

Anonymous said...

Hehee. Mäkin katon ensiksi aina ihmisten käsiin, että onko sormuksia. Tätini kertoi omasta tavastaan varmaan silloin kun olin alle kouluikäinen, tarttui heti. :)

Anonymous said...

Mie allekirjoitan ainakin nuo kohdat 3-5. :D Paremman itsetunnon tahtoisin omistaa...

Pyöräilystäkin olen oppinut tykkäämään, mutta silti pidän itselleni saavutuksena sitä, että ajan 3km suuntaansa työpaikan ja kodin välillä. Kunnioitusta sinulle 18km päivittäisestä reissusta! :o Viime vuonna tuli ennätyksenä ajettua noin 30km yhdellä reissulla (sinne ja aika saman tien takaisin). Viimeksi tuon olin tehnyt joskus 10 vuotta sitten, silloin tosin saavutusta paransi se, että ajoin vaihteettomalla Jopolla, jonka pelkäsi särkyvän joka kuopan kohdalla. xD

Anonymous said...

Voi ei! Nyt on pakko muutama sana kirjoittaa tännekin. Jos joku, niin minä tiedän kenellä on sormus vasemmassa nimettömässä ja kenellä ei!! Tiedän myös kenellä niitä on yksi ja kenellä kaksi. Pistän myös merkille onko sormus hopeaa/valkokultaa vai keltakultaa. Niiden aitoudesta tai karaateista sen sijaa en osaa sanoa mitään..

Kirjoittelen pian sinulle takaisin, kunhan kerkeän!

Anonymous said...

Hauskaa, jonkin verran samaa ja sitten aika paljon ihan eriä kuin minussa. Tuo viimeinen kohta on kyllä mullakin koitunut kohtaloksi. Hyvä että tässä ehtii muuta tekemäänkään, kun boksi on täynnä katsottavaa.

Kody said...

Jei, kiva kun kommentoitte seiskaani :)

Kirppu.
eikö oo jännä, miten sitä ihan tuntemattomien ihmisten sormustilanteen tarkistaa. Bussikuskit, kaupan tädit, ihan kaikki vastaan tulevat nimettömät tarkistetaan :D

Kermis.
Tuo pelkääminen ja ylihuolehtiminen taitaa jollain tapaa kulkea käsikädessä noin niinkuin luonteenpiirteinä? Vai oonko aivan väärässä :)?

Thanks for the respect :D 30 km yhdellä reissulla kyllä kuulostaa jo aika hurjalle. Mutta kesällä mikä sen kivempaa :)

Heini.
Heii, kiva kun siekin juttelet, you know I like it :)

Siekin oot sormuksenkatsoja, hii :) Miekin laitan kyllä merkille tuon yksi vai kaksi, ja samoten hopeisuuden/(valko)kultaisuuden, mutta kerrottakoon, etten kyllä tiedä, muistanko sellaisia asioita enää sitten myöhemmin? En ole kyllä varma, täytyy asia tarkistaa, kunhan huomenna taas näen jonkun uuden ihmisen :D Karaatit ja muut menee multakin ihan yli.. Mutta kiva harrastus tämäkin, eikö totta :D?

Kirjoittele sitten kun ehdit, I ain't going nowhere :)

Loviisa.
Nykyteknologian parhaita paljoa, eikö totta :)?

Jaksaisitko kertoa vielä, mitä ne sinun samat oli? Ois NIIN kiva tietää :)