Kun puolen vuoden sisällä on sattunut ja tapahtunut paljon, eihän voi edes odottaa, että ne sattumat lakkaisivat kasaantumasta. Kuulkaas tätä.
Sain eräänä päivänä puhelun töistä. Vapaata vietin - ostoksilla juuri itselleni katselin kenkiä.
"Onko sulla hetki aikaa puhua? Aika ikävissä asioissa soittelen."
Jaa'a, mitähän sieltä nyt tulee?
"Olen asiaa miettinyt, ja tilanne on nyt sellainen, että en enää ajatellu jatkaa tuota sinun työsopimusta."
Anteeksi että mitä? Ai miksi? Onko jotain sattunu?
..ja syyt olivat sellaiset, etten tiennyt itkeä vaiko nauraa.
"Tämä ei johdu mitenkään niistä sinun sairaslomista.."
Eipä tietenkään..
"..mutta kyllä ihmettelin sitä, että vaikka oltiin edellisenä päivänä yhdessä töissä, niin et puhunut mitään, että olet kipeänä."
Först och främst, mie olin kyllä kertonut, että olin kuumeillut jo useita päiviä. Enkähän mie VOINUT tietää, että seuraavana päivänä olo olisi jo paljon kurjempi. Pomo itse on kovasti kehunut, ettei ole kolmeen vuoteen pitänyt ainoatakaan sairaslomapäivää. Vaan oksennustaudit ja kuumeet, kaikki on lasten kanssa touhunnut. Good for her. Mitä ilmeisimmin mie vain olen huonon työntekijä, kun en ihan samalla periaatteella töitä tee. Pää kainalossa ei voi antaa itsestään tuollaisille lapsille tarpeeksi paljoa.
"Toinen asia mitä olen miettinyt, on se, kun olet pyytänyt niin paljon lomapäiviä heti näin alkuun."
Jos ne ei sovi, niin voihan sitä aina sanoa. Mie luulin, että on kuitenkin ok kysyä. En ymmärtänyt, että se tekee minusta huonon työntekijän. Ymmärtäisin kyllä, jos joutuisin toiveistani huolimatta olemaan töissä. Minusta Turkuun jo aikaa sitten sovittu reissu, sekä Qstock olivat ihan ok-syitä pyytää vapaapäivää. Mutta ei ilmeisesti kuitenkaan.
"Itse olen sitä mieltä, että uudessa työpaikassa ei lomapäiviä kysellä, vaan tehdään ne työt, mitä pyydetään. Minä en itse olisi ikinä tehnyt tuolla tavalla."
En osannut sanoa mitään. Olen nuori ihminen, ja kesän pari tapahtumaa ON mulle tärkeitä. Enkä osannut kuvitellakaan, että vapaan pyytäminen olisi merkki siitä, ettei työnteko minua kiinnosta.
"Enkä oikein tykkää siitä, että meidän toimintatapoja kyseenalaistetaan. Siellä työntekijäpalaverissa kun puhuit siitä yhdestä asiasta.."
Kyllä mie tiiän, että se on sinun lastenkoti. Kyllä mulle on tullu selväksi, että sie haluat, että työntekijät toimivat samalla tavalla kuin sie, "ottavat sinusta mallia", niinkuin asian olet itse ilmaissut. Mutta en ollut ymmärtänyt, ettei omia mielipiteitä saa olla. Kun kuitenkin tehdään työtä lasten kanssa, ja sitä työtä tehdään koko sydämellä. Tuntuisi väärältä tehdä jotain vastoin omia periaatteitaan.
Kyllä kai tässä täytyy jotain muutakin syitä olla? En kai mie potkuja voi tuollaisten syiden takia saada?
"Mietin, miten asiat ilmaisen, ja kirjoitan sitten sulle kirjeen ja lähetän. Jutellaan sitten paremmin."
Että tällaista. Kirjettä odotellessa. En edelleenkään osaa ajatella, että olisin tehnyt mitään väärää.
Sain eräänä päivänä puhelun töistä. Vapaata vietin - ostoksilla juuri itselleni katselin kenkiä.
"Onko sulla hetki aikaa puhua? Aika ikävissä asioissa soittelen."
Jaa'a, mitähän sieltä nyt tulee?
"Olen asiaa miettinyt, ja tilanne on nyt sellainen, että en enää ajatellu jatkaa tuota sinun työsopimusta."
Anteeksi että mitä? Ai miksi? Onko jotain sattunu?
..ja syyt olivat sellaiset, etten tiennyt itkeä vaiko nauraa.
"Tämä ei johdu mitenkään niistä sinun sairaslomista.."
Eipä tietenkään..
"..mutta kyllä ihmettelin sitä, että vaikka oltiin edellisenä päivänä yhdessä töissä, niin et puhunut mitään, että olet kipeänä."
Först och främst, mie olin kyllä kertonut, että olin kuumeillut jo useita päiviä. Enkähän mie VOINUT tietää, että seuraavana päivänä olo olisi jo paljon kurjempi. Pomo itse on kovasti kehunut, ettei ole kolmeen vuoteen pitänyt ainoatakaan sairaslomapäivää. Vaan oksennustaudit ja kuumeet, kaikki on lasten kanssa touhunnut. Good for her. Mitä ilmeisimmin mie vain olen huonon työntekijä, kun en ihan samalla periaatteella töitä tee. Pää kainalossa ei voi antaa itsestään tuollaisille lapsille tarpeeksi paljoa.
"Toinen asia mitä olen miettinyt, on se, kun olet pyytänyt niin paljon lomapäiviä heti näin alkuun."
Jos ne ei sovi, niin voihan sitä aina sanoa. Mie luulin, että on kuitenkin ok kysyä. En ymmärtänyt, että se tekee minusta huonon työntekijän. Ymmärtäisin kyllä, jos joutuisin toiveistani huolimatta olemaan töissä. Minusta Turkuun jo aikaa sitten sovittu reissu, sekä Qstock olivat ihan ok-syitä pyytää vapaapäivää. Mutta ei ilmeisesti kuitenkaan.
"Itse olen sitä mieltä, että uudessa työpaikassa ei lomapäiviä kysellä, vaan tehdään ne työt, mitä pyydetään. Minä en itse olisi ikinä tehnyt tuolla tavalla."
En osannut sanoa mitään. Olen nuori ihminen, ja kesän pari tapahtumaa ON mulle tärkeitä. Enkä osannut kuvitellakaan, että vapaan pyytäminen olisi merkki siitä, ettei työnteko minua kiinnosta.
"Enkä oikein tykkää siitä, että meidän toimintatapoja kyseenalaistetaan. Siellä työntekijäpalaverissa kun puhuit siitä yhdestä asiasta.."
Kyllä mie tiiän, että se on sinun lastenkoti. Kyllä mulle on tullu selväksi, että sie haluat, että työntekijät toimivat samalla tavalla kuin sie, "ottavat sinusta mallia", niinkuin asian olet itse ilmaissut. Mutta en ollut ymmärtänyt, ettei omia mielipiteitä saa olla. Kun kuitenkin tehdään työtä lasten kanssa, ja sitä työtä tehdään koko sydämellä. Tuntuisi väärältä tehdä jotain vastoin omia periaatteitaan.
Kyllä kai tässä täytyy jotain muutakin syitä olla? En kai mie potkuja voi tuollaisten syiden takia saada?
"Mietin, miten asiat ilmaisen, ja kirjoitan sitten sulle kirjeen ja lähetän. Jutellaan sitten paremmin."
Että tällaista. Kirjettä odotellessa. En edelleenkään osaa ajatella, että olisin tehnyt mitään väärää.
13 comments:
Voi ei... Kurjuus.
Tulee vaan mieleen, että millainen työnantaja se on joka odottaa ja vaatii työntekijöiltään ehdotonta suoraselkäisyyttä, sitoutumista ja työmoraalia, mutta itse selvittää irtisanomiset puhelimitse ja kirjeellä. Kirjeellä?!! (herramunjee)
No huhuhu... ompas siinä työnantaja. Järjetön natsi!!! Vaihda duunia.
Edellisen kanssa samaa mieltä siitä, ettei tuollaisia asioita hoideta puhelimessa eikä kirjeitse työnantajan taholta.
-Eugenia-
Samaa mieltä minäkin. Jo perusasiakaspalvelutehtävissä tulee heti selväksi, että ikävät asiat pitää AINA sanoa ensisijaisesti kasvotusten. Ihmeellistä touhua tuo. Enemmän tuo vaikuttaa olevan työnantajasi ongelma kuin sinun, joten älä kanna huonoa omatuntoa siitä, mitä et ole tehnyt.
Oho :-O!
Käsittämätöntä... ehkäpä asia selviää kirjeestä. Sangen kummallinen tapa kuitenkin hoitaa asia: puhelimitse ja kirjeessä...???
*sanaton*
-junika-
Kuinkahan järkevää on työskennellä lasten kanssa kipiänä. Taudithan siinä lähtee kiertoon. Tai ylipäätänsäkään kipiänä, sehä voi olla itellekki vaarallista.
Kuulostaa tosi kummalliselta toiminnalta noin niiku muutenki. Kirjeellä?? tulee ihan ala-astemeininki mieleen. Raporttia kirjeestä sitten odotellessa..
Uskomatonta touhua! Ja todellakin, ei minkäänlaista selkärankaa selvittää asiaa tuolla tavalla.
Huh. Ehkäpä rva työnantajan täytyy nyt ihan tosissaan katsoa peiliin... Voimia Siulle nyt joka tapauksessa.
- Terhi
Mitäh?? No jopas on sulla siinä esimies! Koko kevään johtamisen taitoja opetelleena voisi todeta, ettei tuo tyyli ainakaan mistään oppikirjasta ole... Huh huh.
Tuollaisessa puhelussa kettumaisinta on se, että asia tulee niin puun takaa ettei keksi sillä hetkellä mitään järkevää vastattavaa. Jälkeenpäin vasta miettii, että näin mun olisi pitänyt sille sanoa! Olisi tyyppi voinut soittaa ja pyytää sua keskustelemaan aiheesta ihan henk.koht., olisit itsekin saanut paremmin varautua.
Tosi paskamainen tilanne, kyllä sua nyt syytellään isolla sormella ihan turhista asioista. Taitaa olla kyseessä varsinainen "minä tiedän miten tätä hommaa pyöritetään" -tyyppi, joka kokee nuoret ajattelevaiset työntekijät uhkana ennemmin kuin mahdollisuutena. Ja aikoo lähestyä sua kirjeellä, just joo... Voi jesus mikä dorka.
Vaikka vastapuoli ei nyt osoitakaan fiksuuttaan, näytä sinä että olet kypsä ja vastuuntuntoinen ihminen, joka pystyy valintansa perustelemaan. Jos niillä ei ole tuollaiselle kultakimpaleelle käyttöä, niin se on heidän menetyksensä!! Tsemppiä!
Voi ei! Kohtuutonta ja asiatonta tuollainen! Olen ihan kertakaikkisen järkyttynyt, että joku kehtaa sanoa ääneen jotain noin älytöntä, pöyristyttävää. Sen olen minäkin muutoin melko sinisilmäisenä tajunnut, että varmasti on ihmisiä, jotka ajattelevat tuollaisia, mutta en voi ymmärtää, että kukaan ihminen on niin pönttö, että antaa itsestään tarkoituksella huonon kuvan sanomalla tuollaisia ajatuksia ääneen.
Ensinnäkin, työnantajan pitäisi olla iloinen siitä, että joku haluaa kehittää toimintatapoja ja tuo asioihin uusia näkökulmia. Sillä tavallahan kehitys tapahtuu eikä niin, että aina vaan toistetaan sitä samaa kaavaa. Ilmeisesti tämän ihmisen ego ei kestänyt sitä, että joku muukin saa hyviä ideoita. Ottaisin sinuna tuon kuitenkin sikäli hyvänä asiana, että ideoissasi on täytynyt tosiaan olla jotain hyvää, kun niiden vuoksi on pitänyt jonkun noin turvattomaksi asemansa kokea ;)
Toisekseen, vaikken sinua tunne kovin hyvin, en osaa kuvitella, että olisit oikein vaatinut jotain tiettyjä lomapäiviä. Miksei toiveita saisi esittää, jos vapaapäiviä kuitenkin sattuu sinne tänne? Tunnen paljon ihmisiä, jotka eivät tee säännöllistä toimistotyöaikaa enkä ole kuullut koskaan ennen sellaisesta työyhteisöstä, jossa ei saa edes esittää toiveita vapaapäivistä. Eihän niihin toiveisiin ole pakko suostua, kuten sanoitkin.
Ja mikä tärkeintä: Koskaan, ei koskaan saa mennä töihin sairaana! Sairaasta ihmisestä ei ole hyötyä työpaikalla, ainakaan siinä määrin kuin terveenä. Sairaus voi viedä voimat ja keskittymiskyvyn ja näin aikaansaada jopa vaaratilanteita. Sairaana töissä oleva sairastuu helposti uudestaan/pahemmin eikä parane niin nopeasti kuin jos saisi rauhassa potea kotona. Työyhteisön kannalta kuitenkin pahin juttu on se, jos sairas (erityisesti jos kyseessä on joku vatsatauti tai flunssa) tulee työpaikalle ja sairastuttaa muutkin. Sinun tapauksessa työkavereiden lisäksi lapset. Mitäs sitten tehdään? Tulee enemmän sairauspoissaoloja ja tarvitaan enemmän henkilökuntaa hoitamaan sairaita lapsia!
On varmasti tosi vaikeaa päästää toisesta korvasta ulos tämmöisiä juttuja. Tiedän sen, koska mulla on ollut itsellänikin oikein varsinainen natsi esimiehenä ennen. Natsitti ja kyykytti eri asioilla, mutta muistan kyllä, miten tyhjiltä muiden neuvot tuntuivat, kun ei kukaan oikein osannut sanoa muuta kuin että koita unohtaa ja älä välitä. Enkä minäkään osaa muuta sanoa, vaikka tiedänkin, että puoliksi turhaa se on. Tärkeää on kuitenkin tietää se, että joku on sun puolella, joku pitää sulle peukkuja ja että jonkun mielestä se sun esimies toimii väärin. Minä olen sun puolella ja moni muukin aikaisemmista kommenteista päätellen! Ehkä se ihan vähän ainakin helpottaa pahaa mieltä. Tuollaisia kyykyttäjiä vastaan pitäisi taistella, mutta se on tosi vaikeaa, kun tuntee itsensä nöyryytetyksi. Sitä ei voi sulta kukaan vaatia, vaikka se tottakai oikein sille epäreilulle esimiehelle olisikin.
Ihan hurjan kovasti tsemppiä ja aurinkoisempaa mieltä, kaikesta huolimatta. Yritä jaksaa uskoa, että aurinko löytää myös sen sun risukasan ja kaikki kääntyy taas paremmaksi. Minäkin yritän uskoa sun puolestasi. Voi hyvin!
Ainiin, sen unohdin tuossa vouhottaessani vielä sanoa, että ihan kuten nämä muut kommentoijat, minäkin ihmettelen sitä, millä lailla tuo asia hoidettiin. Puhelimella?!? Taitaa tosiaan olla esimieskoulutuksen tarpeessa se ihminen! MUR, tulin tosi vihaiseksi sun puolestasi! On niiiiiiin väärin, että tuollaiset ihmiset pompottelevat muita ja sillä lailla pönkittävät omaa egoaan.
Hurjuus!
Onpa kurja lukea tällaisesta.
Työnantaja tuntuu olevan sieltä tiukkapipojen huippupäästä, joustamaton ja vanhanaikainen. Nykypäivänä voi ja saa kysyä ja työnantajahan kuitenkin päättää mitä tehdään, ei tarvitse antaa vapaata jos silloin ei onnistu.
Tosi ikävää.
Toivottavasti asiat kääntyy vielä parempaan suuntaan.
-Bubbles
Eikä! :/ Tuli varmaan kurja olo. Ehkä sulle on tarkoitettu jokin parempi paikka :)
Hali ja rutistus. Ihme toimintaa, en voi muuta sanoa.
-Annalinda-
Mulla oli ihan yhtä vaikeeta entisen esinaisen kanssa. Meillä meni ripa poikki, kun pyysin vapaata vaarini hautajaisiin. Olihan ollut jo kahtena viikonloppuna lomalla sinä keväänä; veljeni rippijuhlissa ja siskoni ylppäreissä. Ei kait sitä nyt enää hautajaisiin tartte mennä.
Post a Comment